Dingpoche – 4410m 3.6.2022 10.53.34
Edellisenä yönä tuuli reippaanlaisesti ja se paukutti väljähköllä asennuksella olleita rakennusten pelti– ja muovilevyjä niin, että välillä toivoin olevani teltassa suojassa. Tuuli tyyntyi ja loppuyö meni omalla painollaan. Aamupalalla saimme ihastella kirkkaassa säässä sekä Mt. Everestiä, että Lhotsea. Tänään oli sikäli suuri päivä, että ensisijaisesti retkueemme sherpat ja toissijaisesti kaikki muut kävivät hakemassa siunauksen ennen siirtymistä vuorelle.
Tämän siunauksen haimme melko tarkalleen 4000m:n korkeudessa olevalta Pangpochen kylässä asuvalta ”High Lama” Geshelta. Tilaisuus oli varsin vaikuttava. Lama Geshe oli Budhismin suhteen korkeasti koulutettu, iäkäs herrasmies, jonka koulutustausta on korkeampi kuin Tengbochen Lamalla. Saimme jokainen siunauksen. Syy siihen, että haimme siunauksen juuri ”High”–Lamalta oli siinä, että hän antaa erityisesti siunauksia retkikunnille ja toisekseen siunaukseen kuuluu myös ohjeistus. Yksikään Sherpa, joka on siunauksen häneltä saanut ja ohjeita vuorella noudattanut ei ole vuorella kuollut. Yksi näistä ohjeista on se, että jokainen näyttää Laman kirjoittaman siunauksen vuorelle ennen huiputusta ja vasta sen jälkeen astuu korkeimmalle kohdalle.
Tilaisuus jatkui kielimuurista huolimatta keskustelulla, jossa Lama avasi Budhismia pintaraapaisuilla. Keskustelu käytiin ensin Shrepojen kielellä, siitä Dawa Sherpalle käännettiin nepaliksi ja siitä edelleen englanniksi. Dawan kommentti oli ”menee hieman liian Budhatekniseksi”. Yhteenvetona keskustelusta voi mainita, että hyvä tahto on läsnä kaikkialla ja kaikessa. Laman toivomus: ”Give up all intension to harm others from your heart and do your best to benefit them all. If each and everyone feel the universal responsibility to do so, we will enjoy the feast of peace!”
ilaisuuden lopuksi saimme normaalin Pujan sijasta rukouksen, jonka tarkoitus on suojata kaikelta pahalta ja toivoa onnistumista yrityksessä nousta Mt. Everestille. Tilaisuuden jälkeen kävimme luovuttamassa Khumbun alueen vanhimman luostarin (yli 600v) rukoustilassa huivit Jumalille. Ilman Pujaa Sherpat eivät suostu yöpymän vuorella, joten sinällään kyseessä oli välttämätön riitti.
Jatkoimme hiljalleen eteenpäin kohti Dingpochea, jonne saavuimme hyvissä ajoin nousevan tuulen saattelemana. Maisema alkoi muistuttaa esimerkkinä käsivarren Somasjärven maisemia – jos unohdetaan pyöreiden muotojen yläpuolelle kohoavat kasitonniset ja nykyinen sijaintimme lähes 4,5 km:n korkeudella. Yllättäen hieman juili päätä, johon muutama kupillinen teetä auttoi lääkkeenä mainiosti. Maanantai oli tottumispäivä korkeuteen. Nousimme aamulla läheiselle kumpareelle ja kellotimme 5000m korkeuden Suunnon rannetietokoneeseen.
Kaikki edelleen hyvin!
Tarkennus:
Pieni tarkennus aikaisempaan päiväkirjakirjoitukseen Khumbusta, mikä on herättänyt yhtäällä keskustelua. Virallisesti Khumbu kuuluu Solu-Khumbun alueeseen (Solu tarkoittaa alamaata ja Khumbu ylämaata), joka avautuu Katmandusta kohti Mt. Everestiä. Tämän alueen hallintovirasto sijaitsee Solu Sallerissa ja on myös alueen pääkaupunki. Kun kuitenkin puhumme pelkästä Khumbusta, sillä ei ole varsinaista virallista pääkaupunkia, vaan Sherpojen pääkaupunkina pidetään yleisesti Namche Bazaria. Aikaisemmin Khumbun Sherpojen pääkaupungin leimaa kantoi Khumjung alueen suurimpana kylänä. Sherpa nimeltä Namche alkoi käydä lauantaisin kauppaa asuinseudullaan, parin tunnin matkan päässä Chumjungista ja näin hiljalleen Namchesta muodostui Khumbun alueen keskeinen kauppapaikka Namche Bazar ja samalla se sai toiminnallisen Sherpojen pääkaupungin leiman. Sherpa itsessään tarkoittaa idästä (Sher = Itä ja Pa = Ihminen) Tiibetin ylämaille levinnyttä kansaa, joten on luonnollista, että puhutussa kielessä Solu Salleria ei varsinaisesti pidetä pääkaupunkina.
Mika Pitkämäki