Tengboche 3847m 3.6.2022 10.53.47
Puoli seitsemän aikaan ylös litimärästä makuupussista, mitä ihmettä? Kesti tovin aikaan oivaltaa, että illalla ärhäkästi noussut kuume oli laskenut ibuprofeiinin vaikutuksesta ja tästä johtuen olin hikoillut makuupussini litimäräksi. Kuumeen nousu taisi olla elimistön luontainen vastareaktio kropassa myllertävälle vatsataudille, joka ei toistaiseksi ole osoittanut laantumisen merkkejä. Pähkäilimme olisiko suurta viisautta ottaa päivä lepoa ja antaa taudin asettua, mutta lopulta päätin jatkaa matkaa muiden mukana omien tuntemusteni mukaan.
Lähtöä tehdessämme kävimme ihastelemassa majatalon takana lojuvaa seitsemän tonnin roskavainiota. Ai mitä roskissa on ihastelemista? Ei ehkä niinkään itse roskissa, vaan siinä minkälaisen työn ja vaivan kahden edellisen vuoden Eco Everest -retkikunnan sherpat ovat nähneet tuodessaan vuorelta alas moisen määrän omia ja muiden kiipeilijöiden jälkeensä jättämiä roskia. Jäte on pääosin peräisin Everestin perusleirin ja kakkosleirin väliltä. Ei voi sanoa, että sherpat tätä arvokasta työtä rahan vuoksi tekisivät, kun korvaukseksi rankasta työstä he saavat 100 rupiaa / roskakilo (1euro = n. 94 rupiaa).
Kello lähenteli kymmentä ja olimme päiväetappimme puolivälissä. Olimme laskeutuneet Chumjungin ja Tengbochen väliseen laaksoon reilut 500 korkeuserometriä lähtöpaikastamme. Söimme varhaista lounasta ja jatkoimme matkaa nyt vuorostaan ylöspäin seuraavat 500 korkeusmetriä. Yhdentoista aikaan noussut tuuli pöllytti kuivaa maaperää ja aurinko porotti kuumasti etelärinnettä pitkin tepastelevia trekkaajia.
Saavuimme hyvissä ajoin Tengbocheen ja kävimme seuraamassa munkkiluostarin iltapäivän rukoushetkeä. Avarakatseisuudesta huolimatta emme tainneet saavuttaa täyttä valaistusta tahollamme. Luostarin historia ulottuu aina 350 vuotta taaksepäin ja nykymuodossaan se on seissyt paikallaan vuodesta 1989 saakka edellisen palon jälkeen. Rukoushetkestä palatessamme sen verran aika oli ollut paikallaan, että näimme Mt. Everestin etelähuipun ensimmäistä kertaa noin 5 km meitä korkeammalla.
Illalla nautimme ylellisestä 10 litran pesuvesiannoksesta, joka oli ihan omiaan huuhtelemaan kolmen päivän hiet ja tomut kuontaloistamme. Loppu illan ohjelma alkaakin olla jo rutiinin omainen illallisen jälkeen paikalliseen yhdelle, ööö ei vaan pullauttamaan blogi bittiavaruuteen ja sitten unille valmistautumaan huomiseen päivään. Mika Pitkämäki